Hallinto & Yhtiökokous

Yhtiökokous

Yhtiökokouksen valmistelu ja koollekutsuminen

Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään lain määräämät asiat, kuten tilinpäätöksen ja talousarvion vahvistamisen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinnat sekä vastuuvapauden antaminen hallitukselle ja isännöitsijälle päättyneeltä toimikaudelta.

Yhtiökokous päättää myös kaikki muut taloyhtiön normaalista poikkeavat tai laajakantoiset asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi suuret korjaus- ja perusparannushankkeet.

Kokouskutsusta on käytävä ilmi kaikki asiat, joista yhtiökokouksessa on tarkoitus päättää. Näin osakkeenomistajien on mahdollisuus jo etukäteen harkita kantaansa esille tuleviin asioihin ja päättää, haluavatko he mennä mukaan päättämään asioista.

Osakkeenomistajien on muistettava, ettei yhtiökokouksessa voida tehdä päätöksiä asioista, joista ei ole ollut mainintaa kokouskutsussa. Sen sijaan kutsussa ei eräitä poikkeustilanteita lukuunottamatta tarvitse olla varsinaista päätösesitystä mukana. Monesti sellainen kuitenkin helpottaa asioiden käsittelyä.

Päätöksenteko yhtiökokouksessa

Yhtiökokouksen puheenjohtajan pitää huolehtia siitä, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä ja että jokainen saa sanoa asioista mielipiteensä. Keskustelun kuluessa puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että keskustelu pysyy käsiteltävässä asiassa. Lisäksi hänen on pyrittävä täsmentämään, mitkä kannanotot on tarkoitettu varsinaisiksi päätösehdotuksiksi ja mitkä ovat puolestaan niihin liittyviä mielipiteitä tai kritiikkiä.

Keskustelun lopuksi puheenjohtaja toteaa, mitä eri esityksiä asiassa on tehty. Ellei esityksiä ole kuin yksi, voi hän suoraan nuijan kopautuksella todeta asian tulleen yksimielisesti päätetyksi. Jos esityksiä on tehty kaksi tai useampia, on päätöksestä äänestettävä. Tullakseen yhtiökokouksen päätökseksi esityksen on saatava kannatusta yli puolelta kokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen ja eräät muut poikkeustilanteet vaativat laajempaa kannatusta, yleensä 2/3 enemmistöä tai joissain tilanteissa jopa jokaisen osakkaan suostumusta. Äänestyksen lopputuloksen selvittyä puheenjohtajan on syytä nimenomaisesti julistaa, mikä kokouksen päätökseksi tuli.

Kaikissa äänestyksissä on kuitenkin otettava huomioon, ettei kokouksessa kukaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä viidesosalla kokouksessa edustettuina olevista osakkeista, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty, ettei tätä ns. äänileikkurisääntöä noudateta.

Yhtiökokouksen pöytäkirjan laatiminen on viime kädessä puheenjohtajan vastuulla, mutta käytännössä sen yleensä laatii sihteeri muistiinpanojensa pohjalta.

Pöytäkirjaan on kirjattava asioista tehdyt päätökset ja mikäli niistä on äänestetty, äänestysten tulokset. Myös hylätyt yhtiöjärjestysmuutosesitykset on merkittävä pöytäkirjaan. Sen sijaan keskustelupuheen-vuoroja ei tarvitse kirjata.

Pöytäkirjantarkastajien tehtäviin kuuluu sen tarkastaminen, vastaako pöytäkirja kokouksen kulkua, eli päätettiinkö niistä asioista ja nimenomaan sen sisältöisesti kuin pöytäkirjassa sanotaan. He eivät siis ole päätöksenteon lainmukaisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden valvojia, vaan heidän rooliinsa kuuluu sen vahvistaminen, onko pöytäkirja paikkansapitävä dokumentti.

Taloyhtiön hallitus

Hallituksen yleiset ja erityiset tehtävät

Yhtiökokoukselle annetusta yleistoimivallasta huolimatta hallitukselle kuuluu käytännössä vastuu yhtiön normaalista hallinnosta.

Yhtiökokoukselle annetusta yleistoimivallasta huolimatta hallitukselle kuuluu käytännössä vastuu yhtiön normaalista hallinnosta.

Hoitaessaan yhtiön hallintoa yhdessä isännöitsijän kanssa hallituksen tulee ottaa huomioon yhtiökokouksen päätökset ja yleensäkin asunto-osakeyhtiön toiminnan laatu ja laajuus.

Hallitukselle kuuluvien tehtävien valmistelu on pääsääntöisesti isännöitsijän tehtävänä.

Koska hallitus on vastuussa yhtiön hallinnon hoitamisesta, sen keskeisenä tehtävänä on valvoa isännöitsijää ja vaadittava tehtävien asianmukaista suorittamista.

Hallituksen kannalta olennaisen tärkeä tehtävä on ammattitaitoisen isännöitsijän valitseminen yhtiölle.

Isännöitsijä

Isännöitsijän valinta ja tehtävät

Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijän nimittää ja erottaa aina yhtiön hallitus. Valintaa tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota isännöitsijäksi valittavan ammattitaitoon ja luotettavuuteen. Tällöin olennaisia tekijöitä ovat alalla hankittu kokemus ja koulutus. Osaavan isännöitsijän ja isännöitsijätoimiston tunnuksena käytetään nimilyhennystä ISA. Sen myöntää Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry., joka samalla valvoo kyseisten isännöitsijöiden toimintaa.

Isännöitsijän juoksevaan hallintoon normaalisti kuuluvat tehtävät on lueteltu Suomen Kiinteistöliiton isännöitsijän tehtävien hoitamista koskevassa suosituksessa. Ammattitaitoinen isännöitsijä on velvollinen suorittamaan nämä tehtävät hyvän isännöitsijätavan mukaisesti asiakasyhtiön kanssa sopimallaan palkkiolla.

Juoksevaan hallintoon kuulumattomien tehtävien hoitamisesta ja ja veloituksesta taloyhtiön hallituksen olisi aina sovittava erikseen isännöitsijän kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että isännöitsijän tärkein tehtävä on hoitaa taloyhtiön juokseva hallinto eikä erityistä asiantuntemusta vaativia tehtäviä.

Vapaat asunnot

Ei vapaana olevia tiloja.